13.01.2006

Nettisanomat perjantaina 13.01.2006 Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Perjantaina 06.01.2006. Ensireaktio. Gallup-uutinen. Keskisuomalainen perjantaina 07.01.2006. Välitön kommentti. Gallup-sota johtuu väärintulkinnoista ja -uutisoinneista, yhä vuonna 2006! Maanantaina 09.01.2006. Aineiston hankintaa. Aamulehti. Muita kommentteja. Savon Sanomat ja Ilta-Sanomat. Keskiviikkona 11.01.2006. Aineiston hankintaa. Turun Sanomat (netti). Gallupintekijän puolustuspuheenvuoro (netti). Torstaina 12.01.2006. Loppureaktio. Helsingin Sanomatkin rupesi ottamaan virhemarginaalit huomioon selostaessaan uutta galluppiaan tiistaina10.01.2006! Tulossa! Kolme viikkoa sitten: HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005. Lue myös! Gallup-historiaa. Kuusi vuotta sitten: Jäikö galluppeja julkaisematta? Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset!

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Perjantaina 06.01.2006. Ensireaktio. Gallup-uutinen. Keskisuomalainen perjantaina 07.01.2006. Keskisuomalainen perjantaina 6.1.2006 pääuutissivulla. “Mielipidemittaus nostatti tunteita Helsinki Esko Parkkila, STT Keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen tutkimusvastaava yht.tri Karina Jutila ei pidä torstaina julkistettua presidenttiehdokkaiden kannatusmittausta luotettavana. Kyseinen mittaus osoitti Vanhasen kannatukseksi 16,5 prosenttia, Sauli Niinistön 20,3 prosenttia ja Tarja Halosen 56,2 prosenttia. Myös mielipidetutkimusten asiantuntija, professori  Pertti Suhonen Tampereen yliopistosta katsoo, että nyt julkaistussa kyselyuutisessa on vakava virhe. Tutkimuksen mukaan Halosen kannattajista suurin osa eli 64,7 prosenttia on alle 30-vuoitiaita. Jutila sanoo, että jos tämä pitäisi paikkansa, niin Halonen tuskin tulisi valituksi presidentiksi. - Tämä osoittaa yksittäisenä tietona, ettei edustavasta otoksesta ole kysymys, Jutila sanoo. Hän kertoo mittauksen tuovan mieleen, että sen avulla halutaan nostaa Niinistön mahdollisuuksia ja vastaavasti alentaa Vanhasen asemaa vaaleissa. MC Info Oy:n tekemän tutkimuksen otantamenetelmä ei ilmeisesti kestä Jutilan mukaan arviointia, jolloin tutkimuksen luotettavuutta ei voida arvioida. erityisesti voidaan epäillä, että otos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta. Myös tutkimusaika oli pitkä, yli kolme viikkoa. Tutkimuksen teettivät Aamulehti jaTurun Sanomat, jotka julkaisivat siitä uutisen näyttävästi torstaina. Valtakunta 11 Jyväskylän seutu 7” Keskisuomalainen perjantaina 6.1.2006. A-osa. Sivu2. Pääuutissivulla, 2/8 palstaa ylhäällä. Keskisuomalainen. Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006 sivulla 11. “Halos-luvut ennakoivat yhtä kierrosta Presidentinvaalit: Istuvan presidentin ja Niinistön kannatus kasvanut. Matti Vanhasen tukijoukot hermostuivat uusimman gallupin tekijöille. Helsinki STT, Esko Parkkila SDP:n ja vasemmistoliiton presidenttiehdokas Tarja Halonen on äänestäjien ylivoimainen suosikki myös uusimman mielipidemittauksen mukaan. Joulukuun puolenvälin ja lopun aikoihin tehdyssä tutkimuksessa Halosta kannatti 56,2 prosenttia ehdokkaansa paljastaneista. Tulos vahvistaa näkemystä, että vaali ratkeaisi jo ensimmäisellä kierroksella. Tutkimuksen perusteella Halosen kannatus olisi edelleen nousussa verrattuna viime vuoden lopussa julkaistuun tutkimukseen. SilloinHelsingin Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan Halosen kannatus oli 54 prosenttia. Turun Sanomien ja Aamulehdenteettämässä tutkimuksessa kokoomuksen Sauli Niinistön kannatuslukema oli 20,3 prosenttia ja keskustan  Matti Vanhasen16,5 prosenttia. Vajaa viikko sitten julkaistun tutkimuksen mukaan Niinistön kannatus oli 20 prosenttia ja Vanhasen 18 prosenttia. Eli vaalien tämänhetkiset voittajat ja häviäjät olisivat selvillä. Hautalalle, Soinille ja muille loput prosentit Tutkimustoimisto MC-Infon tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 1500 äänestysikäistä. äänestämään aikovista 80 prosenttia eli runsas tuhat vastaajaa paljasti ketä äänestäisi. Tutkimuksen luottamusväli kannatusluvuissa on 3,1 prosenttiyksikköä. Vihreiden Heidi Hautalaa aikoi äänestää 2,3 prosenttia. Perussuomalaisten Timo Soinin ja kristillisdemokraattien  Bjarne Kalliksen kannatus jäi 1,4 prosenttiin. RKP:n  Henrik Laxille mittaus antoi prosentin kannatuksen ja sitoutumattomalle Arto Lahdelle 0,9 prosenttia. Halosen kannatusluku merkitsisi toteutuessaan, että hänet valittaisiin uudelleen presidentiksi jo vaalin ensimmäisellä kierroksella. “Onko tutkimus poliittinen operaatio?” Vanhasen kampanjan tutkimusvastaava, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila kyseenalaistaa Aamulehden ja Turun Sanomien teettämän tutkimuksen luotettavuutta. Hänen mieleensä tulee, että tutkimuksella on haluttu tehdä eroa Niinistön ja Vanhasen välillä. - Jos tutkimus ensinnäkin tilataan sellaiselta tutkimuslaitokselta, jolla ei ole osaamista poliittisen mielipidemittauksen kentältä, hän sanoo. - Epäilyä aiheuttaa myös tutkimuksen ajankohta. Myös eräiden muiden asioiden perusteella voi kysyä, onko tämä poliittinen operaatio vai median perinteistä työkenttää, jossa hankitaan uutta ja luotettavaa tietoa ja kerrotaan se kansalle, Jutila kysyy. Tutkimuksen otantamenetelmästä ei Jutilan mielestä ole tarkkaa tietoa, jolloin tutkimuksen luotettavuutta ei voida arvioita. Erityisesti voidaan epäillä, että otos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta. Tiedot vastaajista on poimittu puhelinluetteloista maakunnittain painotettu väestömäärän mukaan, mikä hyvin toteutettuna on oikea menetelmä. Otokseen tulevat todennäköisesti taloudet, joissa on sekä lankaliittymä että matkapuhelin. Jutila arvelee, että vastausten saaminen on ollut tärkeämpää, kuin että otos olisi suomalaisia edustava. Lisäksi 1500:sta kyselyyn vastanneesta vain 1056 eli 70 prosenttia ilmoitti, ketä aikoo äänestää presidentinvaaleissa. vakiintuneiden tutkimuslaitosten mittauksissa kantansa ilmoittaa yleensä 85-90 prosenttia vastanneista. Tutkimuksen mukaan 88 prosenttia aikoo äänestää vaaleissa. HS/Gallupin tuoreemmassa 27.-29.12.2006 toteutetussa kyselyssä 71 prosenttia vastaajista piti äänestämistään täysin varmana.” Kuvateksti: Tamperelainen Aamulehti ja turkulainen Turun Sanomat julkaisivat uutisen presidenttigallupistaan torstaina näyttävästi. Kuva 4/8 palstaa. Keskisuomalainen. Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006. Ylhäältä alkaen 6/8 palstaa sivulla 11. Keskisuomalainen. Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006 sivulla 11. “Gallup-tutkija tyrmää kyselyn Helsinki Pekka Pohjolainen / STT Presidenttiehdokkaiden tuoreimmasta kannatuskyselystä leimahti torstaina vaalien ensimmäinen varsinainen gallup-kahakka. Mielipidekyselyjen tutkijan professori Pertti Suhosen mukaan Aamulehden jaTurun Sanomien torstaisessa kyselyuutisessa on vakava virhe. Lehtien MC-Info-tutkimuslaitoksella teettämän kyselyn mukaan kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön etumatka keskustan Matti Vanhaseen on kasvanut. Suhosen mukaan johtopäätökset uutisessa tehdään täysin väärään suuntaan, kun lähdetään vertaamaan tuloksia niin päin, että TS:n ja Aamulehden kysely olisi ikään kuin tuoreempi kuin Helsingin Sanomien. - Turun Sanomien mittauksen haastattelut on kuitenkin tehty valtaosaltaan aikaisemmin kuin HS-Gallupin. Jos muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen päinvastaista kuin Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät, Suhonen huomauttaa. Lehtien kyselytutkimus tehtiin 12.-29. joulukuuta, kun viimeisimmän, 31. joulukuuta julkistetun HS-Gallupin haastattelut suoritettiin 27.-29. joulukuuta. Keskisuomalainen. Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006. 3/6 palstaa sivulla 11.

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Perjantaina 06.01.2006. Välitön kommentti. Nettisanomat perjantaina 06.01.2006 Gallup-sota johtuu väärintulkinnoista ja -uutisoinneista, yhä vuonna 2006! Tässä viimeaikojen gallupit ilmoitetuin virhemarginaaleinkolmen nyt johdossa olevan osalta aakkosjärjestyksessä! Ehdokas/Gallup Helsingin Sanomat tiistaina 20.12.2005 Helsingin Sanomat lauantaina 31.12.2005 Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006 Tarja Halonen 52,5-57,5 51,5-56,5 53,1-59,3 Sauli Niinistö 17,5-22,5 17,5-22,5 17,2-23,4 Matti Vanhanen 16,5-21,5 15,5-20,5 13,4-19,6   Lähde: Helsingin Sanomat tiistaina 20.12.2005 Lähde: Helsingin Sanomat lauantaina 31.12.2005 Lähde: Keskisuomalainen perjantaina 06.01.2006 Lyhyt kommentti: 1) Nettisanomat tyrmäsi Helsingin Sanomien 20.12.2005 julkaiseman HS-Gallupin jo aikaisemmin perusteellisesti artikkelissaan: HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005. 2) HS-Humbug jatkui sitten 31.12.2005. Analyysi jäi tekemättä matkan takia. 3) Nyt sitten Matti Vanhasen tukijoukko on riemastunut  Aamulehden ja Turun Sanomien yhdessä teettämälle gallupille. Gallupin on tehnytMC-Info Oy. Yhteiskuntatieteiden tohtori  Karina Jutila riehuu Keskisuomalaisen mukaan ilmeisen tietämättömänä tutkimuksen yksityiskohdista ja ruttaa koko tutkimuksen tehneen yhtiön osaamattomaksi. Kuoroon yhtyy, niinikään Keskisuomalaisen mukaan professori Pertti Suhonen, jolta irtoaa yksi järkeväkin ajatus: pitäisi ottaa huomioon haastattelujen ajankohta. Senkin hän sitten höpäjää käsittämättömäksi lauseellaan "Jos muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen päinvastaista kuin Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät". Eikö professorikaan tiedä mitään virhemarginaaleista. Edellä oleva perustuu perjantaina 06.01.2006 Keskisuomalaisessa olleisiin juttuihin. Odotan innokkaasti sitä hetkeä, kun saan käsiini alkuperäisen Turun Sanomat tai Aamulehden. Palaan asiaan. Perjantaina, loppiaisena, 06.01.2006. Pertti Manninen. Lue myös: Kuusi vuotta sitten: Jäikö galluppeja julkaisematta? Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset! Nettisanomat torstaina 3.2.2000. Linkki "näköispainokseen" tällä sivulla!

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Maanantaina 09.01.2006. Aineiston hankintaa. Aamulehti. Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Etusivu. “Yli 800 000 ei vielä tiedä tai kerro ketä äänestää Kysely: Tarja Halosen kannatus riittäisi läpimenoon ensimmäisellä kierroksella, Sauli Niinistö on lisännyt etumatkaansa Matti Vanhaseen A Minna Kurki Leena Korja-Kaskimäki Epävarmoja tai kantansa salaavia äänestäjiä on vielä noin 850 000. se on suunnilleen neljän Tampereen verran. Aamulehdenkyselyn mukaan presidentinvaalien äänestäjistä 11 prosenttia ei vielä osaa sanoa, ketä aikoo äänestää. Yhdeksän prosenttia vastaajista ei halua kertoa kantaansa. Gallupin mukaan Tarja Halosen läpimeno ensimmäisellä kierroksella vaikuttaa todennäköiseltä, mutta ei varmalta. Halonen saisi äänittä 56,2 prosenttia. Jos nyt epävarmat tai kantansa salaavat päättävätkin ‘äänestää muita kuin Halosta, putoaisi istuvan presidentin kannatus ensimmäisellä kierroksella 45 prosenttiin. Edellisiin mielipidemittauksiin verrattuna  Sauli Niinistö on lisännyt selvästi eroa Matti Vanhaseen. Niinistöä kannattaisi nyt 20,3 ja Vanhasta 16,5 prosenttia. Vielä joulukuussa julkaistuissa kyselyissä ero oli huomattavasti pienempi. Kolmen suurimman ehdokkaan takana eniten keräisi ääniä Heidi Hautala, 2,3 prosenttia. Sitoutumaton  Arto Lahti pitää perää 0,8 prosentin kannatuksellaan. Gallup ennustaa äänestysvilkkaudeksi 88 prosenttia. Edellisessä presidentinvaalikamppailussa uurnilla kävi 76,9 äänioikeutetuista. Kyselyn teki tutkimustoimisto MC-Info Oy 12.-29. joulukuuta, ja siihen vastasi 1500 ihmistä. Kotimaa, A5 Pääkirjoitus, A2 Kannatusluvut Aamulehden teettämän kyselyn mukaan 56,2 % Tarja Halonen 20,3 % Sauli Niinistö 16,5 % Matti Vanhanen” (Prosentin ja nimen välissä ehdokkaan kuva). Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Etusivulla ylhäällä n. 4/5 sivun leveydestä. Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. 3. pääkirjoitus. “Silmukka kiristyy Aika käy vähiin ja silmukka kiristyy Tarja Halosen haastajien ympärillä . Toinen ennakkoäänestyspäivä on jo menossa, joten etenkin Sauli Niinistön ja  Matti Vanhasen on iskettävä silmänsä epävarmoihin äänestäjiin estääkseen Halosen valinnan jo vaalin ensimmäisellä kierroksella. Aamulehden kyselyn ainoa yllätys on Niinistön kasvanut etumatka Vanhaseen. Kokoomuksen ehdokkaan kannatus polkee kuitenkin paikallaan, eikä hän näytä mitenkään hyötyvän siitä, että keskustan kuuluisa vaalikone ole parhaassa terässä. Halosen kannattajista valtaosa on alle 30-vuotiaaita. He lienevät juuri se joukko, jonka vaa’assa vanhat kunnon blokkirajat tai puolueuskollisuus eivät paljon paina. Tässä vaiheessa Niinistö ja Vanhanen voivat onnitella itseään ainakin yhdestä asiasta. Mitään merkkejä ole ole kuuden vuoden takaisesta ilmiöstä, jolloin äänestäjät rynnivät sankoin joukoin uurnille vain estääkseen Esko Ahon valinnan presidentiksi.” Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Pääkirjoitus (3. pääkirjoitus) sivulla 2. Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5. Poliittinen tsunami keikauttaisi Asetelma: Halonen haukkaamassa yli 56 prosenttia äänistä ensimmäisellä kierroksella A Minna Kurki Presidentinvaalikamppailun suurin yllätys on se, ettei vaaleissa näytä olevan luvassa hämmästeltävää. - Näitten vaalien yllätys on ollut se, että voimasuhteet ovat jumiutuneet paikoilleen, Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti Pertti Timonen arvioi. Tarja Halosen (sd) kannatus näyttää Aamulehden teettämän kyselyn mukaan riittävän voittoon jo vaalien ensimmäisellä kierroksella, vaikka tulokseen laskettaisiin mukaan 3,1 prosentin luottamusväli. Kyselyn mukaan Halosta äänestäisi 56,2 prosenttia äänestäjistä. Mielipidetiedustelu lupaa Sauli Niinistölle (kok) 20,3 prosentin kannatusta. Matti Vanhasen (kesk) taakse asettuisi 16,5 prosenttia vastaajista. - Ainahan vaaleissa lukuihin tulee muutoksia, mutta nyt pitää tulla poliittinen tiunami, jotta kannatuslukuihin tulisi enää yllättäviä isoja heittoja, Timonen sanoo. Epävarmoja vielä paljon liikkeellä Äänestämään aikovista 80 prosenttia kertoo kantansa. Kyselyn mukaan äänestäjistä 11 prosenttia ei vielä osaa sanoa, ketä aikoo äänestää. Yhdeksän prosenttia vastaajista ei halua kertoa kantaansa. Epävarmoja tai kantansa salaavia äänestäjiä liikkuu siis Suomessa yhteensä yli 850 000, suunnilleen neljän Tampereen verran. Heidän äänensä eivät kuitenkaan näytä riittävän Halosen voittoveneen keikuttamiseen. Osa vielä kantaansa pohtivia on niitä, jotka todennäköisesti jättävät äänestämättä. Kaikki epävarmat eivät uurnilla myöskään ryhmity yhden ehdokkaan taakse, vaan äänipotti hajoaa ehdokkaiden kesken, valtio-opin dosentti Pertti Suhonen arvioi. Timonen pitää epätodennäköisenä, että epävarmoista löytyisi paljon gallupien kakkosen Sauli Niinistön tukijoita. - Niinistön kannattajakunta on yleensä koulutetumpaa väkeä, kantaansa miettivät taas usein nuoria ja epävarmoja, hän perustelee. - Muiden äänisaaliilla ei ole merkitystä, jos Halosen kannatus on yli 50 prosenttia, Tampereen yliopiston tiedotusopin professori, Suhonen muistuttaa. Eurooppalainen kriisi voi viedä uurnille Timosen mielestä äänestäjien houkuttelussa alkavat olla keinot vähissä, sillä suurimmalle osalle äänestäjistä ehdokkaat ja heidän ajatuksensa ovat tuttuja. Suhosen mielestä on ainakin teoriassa mahdollista, että vaaleihin nuivasti suhtautuvat innostuvat äänestämään vielä kamppailun loppumetreillä. Suhosen mukaan sellainen tilanne saattaisi syntyä, jos viime päivinä otsikoissa ollut Venäjän ja Ukrainan kaasukiista synnyttäisi Euroopassa vakavia jännitteitä. Poliittisesta pyörremyrskystä olisi todennäköisesti vähän hyötyä Niinistölle tai Vanhaselle. - Tällaisessa tilanteessa äänet menisivät todennäköisesti Haloselle, Suhonen arvioi.” (Kaavio). Kolmen pääehdokkaan kannatus syys-tammikuussa Kannatus, % Tarja Halonen 58 61 61 58 56 Sauli Niinistö 20 16 19 18 20 Matti Vanhanen 17 15 18 18 17 Lähteet: Aamulehti ja Turun Sanomat/ MC-Info Oy, MTV3/ Research International, Yle/ Taloustutkimus (Kaavio). Jos vaalit olisivat nyt, niin ketä seuraavista äänestäisitte? %, vastanneista* Tarja Halonen 56,2 Sauli Niinistö 20,3 Matti Vanhanen 16,5 Heidi Hautala 2,3 Bjarne Kallis 1,4 Timo Soini 1,4 Henrik Lax 1,0 Arto Lahti 0,9 * Kyselyyn osallistui 1056 (Kaavio). Aiotteko äänestää tulevissa presidentinvaaleissa? Kyllä 88 % Ei 6% Ei osaa sanoa 6% A Anna Back - Aamulehti Näin tutkimus tehtiin Tutkimus toteutettiin 12.-29. joulukuuta 2005. Tutkimuksen teki tutkimustoimisto MC-Info Oy. Puhelinhaastatteluun osallistui 1500 yli 18-vuotiasta ihmistä ympäri Suomea Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Valintapäätöksensä ilmoitti 1056 vastaajaa. Luottamusväli on enimmillään 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa, kannatusluvuissa luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä. Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5 ylhäällä 6/8 palstaa. Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5. Niinistö kirii välimatkaa Vanhaseen Leena Korja-Kaskimäki Sauli Niinistön (kok) ja Matti Vanhasen (kesk) välinen ero on Aamulehden gallupin mukaan kasvanut selvästi. Vajaa viikko sitten Vanhasen kannatus oli 18 prosenttia, Niinistön 20 prosenttia. Nyt välimatka on kasvanut 3,8 prosenttiyksiköksi. Tutkimuksen mukaan Halosen kannatus olisi noussut verrattuna vuoden lopussa julkaistuun Helsingin Sanomien teettämään tutkimukseen. Sen mukaan Halosen kannatus oli 54 prosenttia. Kyselyn mukaan vaalien äänestysvilkkaus on nousussa, sillä 88 prosenttia suomalaisista on aikeissa mennä vaaliuurnille. kuusi vuotta sitten ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 76,9. Asiantuntijat eivät usko äänestysinnon kasvavan näin merkittävästi. Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Pertti Suhonen arvioi, että tuloksessa on mukana gallup-lisää: kysyttäessä suurempi osa ihmisistä sanoo äänestävänsä kuin mitä oikeasti tekee niin. Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5 keskellä 4/8 palstaa. Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5. "Vanhasen kannattajat kaikkein vanhimpia Aamulehti Aamulehden MC-Infolla teettämän gallupin mukaan Tarja Halosen (sd) kannattajista suurin osa on alle 30-vuotiaita (64,7 %), tosin kannatus on korkea kaikissa ikäryhmissä alle 30-vuotiaista yli 64-vuotiaisiin. Sauli Niinistön (kok) kannattajien ydinjoukko (22,6 %) on 45-64-vuotiaita, Matti Vanhasta (kesk) kannattavat eniten yli 64-vuotiaat (23,7 %) Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5.

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Maanantaina 09.01.2006. Aineiston hankintaa. Aamulehti. Aamulehti. Perjantai 6. tammikuuta 2006. Kotimaa A 7. Vanhasen väki ihmeissään tuoreesta mielipidekyselystä A Olli-Pekka Nissinen Presidenttiehdokas Matti Vanhasen kampanjatoimisto väki äimistyi Aamulehden ja Turun Sanomien teettämästä presidenttigallupista ja sen tuloksista. Kannatuskyselystä leimahti vaalikamppailun ensimmäinen gallup-kahakka. MC-Infon tekemän mielipidekyselyn mukaan Sauli Niinistö (kok) lisännyt selvästi etumatkaansa Vanhaseen. Vanhasen kampanjan tutkimusvastaava, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila kyseenalaistaa ehdokkaiden kannatustutkimuksen luotettavuutta. - En ollenkaan vertaisi niillä tiedoilla, mitkä sain tutkimuksesta, tuloksia vakiintuneiden kannatuskyselyjen tuloksiin. Puhun nyt TNS Gallupista ja Taloustutkimuksesta, kommentoi Jutila. Hän ihmettelee muun muassa MC-Infon pitkää tutkimusaikaa, joka oli 12.-29. joulukuuta. - Ensimmäiset vastaukset ovat yli kolmen viikon takaisia. Politiikan toimintaympäristö ja vaaliasetelma ovat muuttuneet tutkimuksen aikana, sanoo Jutila. - Tämän kaltaisella tutkimuksella ei kyetä kertomaan tilannekuvia nopeasti äänestäjille, mikä on varmaan median tavoitteena. Nyt Aamulehti ja Turun Sanomat vertaavat tuloksia sellaisiin tutkimuksiin, jotka on toteutettu myöhemmin. Helsingin Sanomien kannatuskysely toteutettiin 27.-29.12. Aamulehden ja Turun Sanomien kyselyn kannatusprosentteihin Jutila ei ota kantaa. - Kuukausi sitten Halosen kampanja oli juuri käynnistynyt. Kansalaiset ovat vastanneet eri tilannetekijöiden ympäröimänä, mitä tällä hetkellä. Jutila kiinnittäisi suuremman huomion siihen, miten tutkimuksen tuloksia olisi uutisoitu. Aamulehti Perjantai 6. tammikuuta 2006. 2/8-palstaa alhaalla sivulla A 7. Aamulehti. Lauantai 7. tammikuuta 2006. Mielipide. A 4. Näköharha gallupissa Aamulehden MC-Info Oy:llä teettämän presidenttigallupin uutisoinnissa 5.1. oli piirteitä, jotka antavat väärän kuvan ehdokkaiden kannatuskehityksestä. Uutisen keskeinen sanoma oil se, että Sauli Niinistön etumatka Matti Vanhaseen olisi kasvanut selvästi viimeksi julkaistuihin kannatusmittauksiin verrattuna. Tämä on kahdessakin mielessä näköharha. Niinistön ja Vanhasen kannatusluvut Aamulehden gallupissa olivat 20 ja 17 prosenttia. Helsingin Sanomien 20.12 ja 31.12. julkaisemat Suomen Gallup Oy:n vastaavat lukemat olivat 20 ja 19 prosenttia ja 20 ja 18 prosenttia. Aamulehden tulosten ero Helsingin Sanomien viimeisimpään tutkimukseen on niin pieni, ettei sen perusteella voi puhua muutoksesta, kun otetaan huomioon tulosten luottamusväli eli virhemarginaali. Niinistön etumatkan kasvusta ei voi senkään vuoksi, että MC-Info teki haastattelunsa joulukuussa jokseenkin samoihin aikoihin, kuin Suomen Gallup kahden mittauksensa haastattelut. Jos lehtien esittämien tulosten erot eivät johdu pelkästä otantasattumasta, niiden syynä on tutkimuslaitosten erot aineiston keruussa. Aamulehden uutisessa pisti silmään tulosten esittämisen liioitteleva tarkkuus prosentin kymmenyksineen. Se on täysin perustelematonta, kun otetaan huomioon uutisessakin todetut luottamusvälit. “Näin tutkimus tehtiin”-tiivistelmässä selvitys luottamusvälistä jää tosin käsittämättömäksi, kun siinä todetaan: ”Luottamusväli on enimmillään 2,5 prosenttiyksikköäpä suuntaansa, kannatusluvuissa luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä?” Pertti Suhonen Tiedotusopin professori Valtio-opin dosentti Tampereen yliopisto” Aamulehti Lauantai 7. tammikuuta 2006. Mielipide 2/8 palstaa alhaalla sivulla A 4.

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Maanantaina 09.01.2006. Muita kommentteja. Savon Sanomat ja Ilta-Sanomat. Savon Sanomat Kotimaa. Perjantaina 6.1.2006. “Gallup-tutkija tyrmää tuoreimman kyselyuutisen Johtopäätökset tehdään täysin väärään suuntaan Helsinki Pekka Pohjolainen / STT Tuoreimmasta presidenttiehdokkaiden kannatuskyselystä leimahti torstaina vaalien ensimmäinen varsinainen gallup-kahakka. Mielipidekyselyjen tutkijan professori Pertti Suhosen mukaan Aamulehden ja Turun Sanomien torstaisessa kyselyuutisessa on vakava virhe. Lehtien MC-Info-tutkimuslaitoksella teettämän kyselyn mukaan kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön etumatka keskustan Matti Vanhaseen on kasvanut. Suhosen mukaan johtopäätökset uutisessa tehdään täysin väärään suuntaan, kun lähdetään vertaamaan tuloksia niin päin, että TS:n ja Aamulehden kysely olisi ikään kuin tuoreempi kuin Helsingin Sanomien. - Turun Sanomien mittauksen haastattelut on kuitenkin tehty valtaosaltaan aikaisemmin kuin HS-Gallupin. Jos muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen päinvastaista kuin Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät, Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Suhonen huomauttaa STT:lle.. Lehtien kyselytutkimus tehtiin 12.-29. joulukuuta, kun viimeisimmän, 31. joulukuuta julkistetun HS-Gallupin haastattelut suoritettiin 27.-29. joulukuuta. Suhosen mukaan tällaisissa tutkimuksissa pitäisi kertoa myös perusasiat aineiston keruusta ja otannan muodostamisesta, jotta niitä ei tarvitsisi miettiä ja arvuutella. Mediatalot voisivat laittaa kyselyistään vaikka verkkosivuilleen perustiedot, jotka halutessaan voisi sieltä tarkistaa. Mielipidekyselyjen asiantuntijan mielestä näissä vaaleissa kyselyillä ei näytä olevan ylipäätään erityisen suurta roolia. TS:n ja Aamulehden kysely saattaa Suhosen mukaan häiritä vähän Vanhasen kampanjaa ja antaa hieman optimismia Niinistölle, mutta eipä juuri muuta. Suurin vaikutus äänestyskäyttäytymiseen saattaa Suhosen mukaan olla sillä, että on annettu koko ajan kuvaa Tarja Halosen voitosta jo ensimmäisellä kierroksella. - Silloin saattaa jotkut laiskemmasta päästä jättää äänestämättä, koska tulos näyttää selvältä. Politisointi alkoi heti TS:n ja Aamulehden kysely ärsytti torstaina myös keskustaa. Vanhasen kampanjan tutkimusvastaava tohtori Karina Jutila kyseenalaisti tiedotteessaan tutkimuksen luotettavuuden. Myös Jutila kiinnittää huomiota pitkään tutkimusjaksoon ja otokseen. Hänen mukaansa voidaan epäillä, että tulos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta. - MC-Info Oy:n tekemän tutkimuksen luotettavuudesta voidaan tehdä arvioita muun muassa seuraavan tuloksen perusteella: Tarja Halosen kannattajista suurin osa, 64,7 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Kokoomuksen kansanedustaja Heikki A. Ollila kelpuutti kyllä omassa kannanotossaan Niinistön ja Vanhasen eron merkittäväksi, mutta Halosen 56 prosentin tuloksesta näkyy hänen mielestään se, että lukemat ovat keskimäärin kolme viikkoa vanhoja. Savon Sanomat Kotimaa. Perjantaina 6.1.2006. Sivulla 7 ylhäällä 2/8 palstaa. (www. iltasanomat.fi 7.1.2006 ) Lauantai 7.1.2006 Presidenttipörssi: Gallupit ja kansangallupit Mitä yhteistä on MC Bandidoksella, MC Helvetin enkeleillä ja MC Infolla? No, kaikki hakevat tuloksia hakuammunnalla. Vaalikentillä kiertävä vitsi on hyvää huumoria, mutta samalla se kertoo osuvasti tunteiden kiristymisestä H-hetken lähestyessä. Siinä piikiteltiin tietysti uusimman, Aamulehden ja Turun Sanomien julkaisemaa ja upouuden vaalikyselijän MC Info Oy:n tekemää mielipidekyselyä, jonka keskustan puoluesihteeri Eero Lankia ja Vanhasen kampanjan tutkimusvastaava Karina Jutila tuoreeltaan kyseenalaistivat. Itse kyselyssä Vanhanen (16,5%) jäi selvästi jälkeen kokoomuksen Sauli Niinistöstä (20,3%). Lankian mukaan "aiemmin markkinatutkimuksiin keskittyneen yhtiön presidenttiehdokkaiden kannatusluvut on syytä laittaa omaan arvoonsa", koska osa tutkimuksesta on vanhaa tietoa ja otoksen luotettavuus herättää epäilyä. Kokoomuksessa luonnollisesti luettiin tulosta hyvillä mielin. Keskustalaisten mielestä tutkimusta ei olisi pitänyt julkistaa ollenkaan. Uskottavuus onkin kieltämättä siinä koetuksella. Hauska yhteensattuma kuitenkin on, että viime vaalien gallup-kohu oli päinvastainen. Silloin keskustan ehdokas Esko Aho suutahti siitä, että tutkimuslaitokset olisivat salanneet hänelle myönteisiä gallup-tuloksia eivätkä julkistaneet niitä. Ehdokkaat ovat viime päivinä vedonneet "kansangallupeihin" eli vaalitilaisuuksien hyvään draiviin. Niin Halosen, Niinistön kuin Vanhasen vaalitapahtumat ovat vetäneet hyvin väkeä ja tunnelma korkealla. Mielipidevaikuttamista edustaa myös tunnettujen kannattajien listaaminen. Julkkiksista, kulttuurivaikuttajista, urheilijoista ja päättäjistä toivotaan vetonauloja ja esimerkkejä äänestäjille. Kokoomuksen Pressaklubi kertoi äskettäin uusista nimekkäistä tukijoista Niinistölle, mm. jalkapalloilija Mikael Forssell, jokeripomo Hjallis Harkimo, golfammattilainen Anssi Kankkonen, voimamies Riku Kiri, lääkintäeversti ja hiihtopomo Seppo Rehunen, valmentaja Kari Sinkkonen, meppi Ari Vatanen, yrittäjä Riitta Saarikangas ja juoksija Katja Salivaara. Halosen tukitiimi julkisti keskiviikkona sanomalehtien ilmoituksissa listan naisista, jotka tukevat presidenttiä. Heitä ovat mm. näyttelijä Sari Havas, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, näyttelijä Laura Jurkka, arkkitehti Maija Könkkölä, kirjailija Leena Lehtolainen, dramaturgi Outi Nyytäjä, kirjailija Anja Snellman ja laulaja Marita Taavitsainen. Vanhasen lippua puolestaan kantavat mm. hiihtäjät Mona-Lisa Malvalehto ja Sami Jauhojärvi, olympiavoittajat Pauli Nevala ja Eero Mäntyranta, ampumahiihtäjälegenda Heikki Ikola, painija Marko Yli-Hannuksela, kirjailija Heikki Luoma, toimittaja Pirkko Arstila ja näyttelijä Elina Salovaara. Mielenkiintoisin tapaus on silti Vanhasen nettisivuilla kirjoittava kovan luokan vaikuttaja, joka tuskin esiintyy keskustan ehdokkaan kotisivuilla sattumalta. Hän on Elcoteqin pääomistaja, hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo, joka on istuvan presidentin äänekkäimpiä vastustajia. Piippo on Suomen rikkaimpia miehiä. Mikä on hänen satsauksensa Vanhasen kampanjaan mielipidekirjoituksen lisäksi? Vanhasella on menossa kallein ilmoituskampanja. Timo J. Anttila Ps. Presidentin ja pääministerin erimielisyydet jatkuvat. Ylen Radiouutisten skuupin mukaan pääministerin ja presidentin kanslia riitelevät, kuka osallistuu ensi kesän G-8 kokoukseen Pietariin, presidentti vai pääministeri. Suomi osallistuu kokoukseen EU-puheenjohtajana, jolloin tehtävä kuuluisi pääministerille. Vaikea paikka. Toisen on väistyttävä. Suomen rahkeet eivät riitä luomaan G-9 kokousta. Kommentoi! (www.iltasanomat.fi 7.1.2006 )

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Keskiviikkona 11.01.2006. Aineiston hankintaa. Turun Sanomat (netti). Turun Sanomat Etusivu 5.1.2006 3:05:29 Niinistön ja Vanhasen välillä 3,8 prosenttiyksikön ero Halonen menossa jatkokaudelle ensimmäisellä kierroksella Tarja Halosesta on tulossa Suomen tasavallan presidentti jo ensimmäisellä vaalikierroksella ensi viikon sunnuntaina. Turun Sanomien ja Aamulehden teettämän tutkimuksen mukaan Halonen keräisi 56,2 prosenttia äänistä. Näin läpimeno olisi varmaa, vaikka tulokseen laskettaisiin mukaan kannatuslukujen 3,1 prosentin luottamusväli. Sama tutkimus paljastaa, että Sauli Niinistön (kok) ja Matti Vanhasen (kesk) välinen ero on kasvanut selvästi. Niinistö olisi keräämässä 20,3 prosenttia äänistä, ja Vanhasen potiksi kertyisi 16,5 prosenttia äänistä. Vielä vuoden lopussa eroa oli kaksi prosenttiyksikköä. Lopuista ehdokkaista parhaiten menestyisi vihreiden Heidi Hautala, joka saisi 2,3 prosenttia äänistä. Timo Soinin (ps) ja Bjarne Kalliksen (kd) äänisaalis jäisi 1,4 prosenttiin, Henrik Lax (r) saisi prosentin annetuista äänistä. Perää pitäisi Arto Lahti (sit) 0,9 prosentin kannatuksella. Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2000 kotimaan äänestysprosentti ensimmäisellä kierroksella oli 76,9. Joulukuun loppupuolella teetetyn tutkimuksen mukaan äänestysvilkkaus nousisi nyt 88 prosenttiin. Naiset aikovat äänestää hieman miehiä vilkkaammin. Ikäryhmistä eniten uurnilla aikovat käydä 45-64 -vuotiaat. Äänestäminen kiinnostaa johtavassa asemassa olevia ja ylempiä toimihenkilöitä muita enemmän. Aktiivisimpia äänestäjiä asuu Lapin läänissä ja pääkaupunkiseudulla. KOTIMAA 8 Julkaistu 5.1.2006 3:05:29 Turun Sanomat Kotimaa 5.1.2006 16:14:31 Vanhanen kyseenalaisti gallupin Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ei usko Turun Sanomien ja Aamulehden julkaisemaan mielipidetiedusteluun, joka tipautti hänet kolmannelle tilalle pääehdokkaiden joukossa. Kannattaa aina katsoa kuka on kyselyn tehnyt ja käyttää vakiintuneita gallupintekijöitä, Vanhanen sanoi torstaina Turun Sanomien ja Turku-TV:n ehdokaspaneelissa. Kokoomuksen Sauli Niinistö irvaili, että Vanhanen ilmeisesti luottaa vain sellaisiin tutkimuksiin, jotka ovat hänelle suotuisia. SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas, presidentti Tarja Halonen ei tutkimusta kommentoinut, vaan kehotti vain kansalaisia äänestämään ahkerasti. Julkaistu 5.1.2006 16:14:31 Mielipiteet 6.1.2006 3:05:41 Näköharha presidenttigallupissa Turun Sanomissa 5.1.2005 julkaistussa uutisessa presidenttiehdokkaiden kannatuksesta kerrottiin, että Sauli Niinistön etumatka Matti Vanhaseen on kasvanut vuoden vaihteessa julkaistun Helsingin Sanomien gallupin jälkeen. Tulkinta on raskaasti virheellinen. Turun Sanomien ja Aamulehden MC-Info Oy:ltä tilaaman mittauksen haastattelut tehtiin 12.-29.12.05 eli valtaosaltaan aikaisemmin kuin Suomen Gallupin haastattelut Helsingin Sanomille. Tämä aineisto koottiin 27.-29.12.05. Siis Turun Sanomien tulokset ovat vanhempia kuin vertailukohtana olleet Helsingin Sanomien tiedot. Jos muutosta on tapahtunut, se on kulkenut päinvastaisen suuntaan kuin Turun Sanomien uutinen väittää. Uutisessa pisti silmään prosenttilukujen esittämisen kohtuuton täsmällisyys. Kymmenyksillä ei ole mitään järkevää merkitystä silloin, kun prosenttilukujen luottamusväli (virhemarginaali) on kolmen prosenttiyksikön luokkaa. Pertti Suhonen Tiedotusopin professori Valtio-opin dosentti Tampereen yliopisto Julkaistu 6.1.2006 3:05: Turun Sanomat Pääkirjoitus 7.1.2006 3:06:08 TS/ Päätoimittaja Aimo Massisen kolumni: Peliä ei ole vielä pelattu AIMO MASSINEN Monien mielestä presidenttipeli on jo käyty, Tarja Halonen valitaan ja sillä selvä. Mutta aivan kuten korttipelissäkin, peli täytyy ensin pelata, ennen kuin lopputulos tiedetään. Pelkkä korttien jako ei vielä riitä. Gallupien valossa peli näyttää tosin aika selvältä. Turun Sanomien tuoreen mielipidetiedustelun mukaan kannatusluvut ovat kiistattomat: Halonen 56,2, Sauli Niinistö 20,3, Matti Vanhanen 16,5, Heidi Hautala 2,3, Bjarne Kallis 1,4, Timo Soini, 1,4, Henrik Lax 1,0 ja Arto Lahti 0,9 prosenttia. Jos myös vaalitulos olisi samanlainen, peli olisi selvä. Toista kierrosta ei tarvittaisi, Halonen julistettaisiin tasavallan presidentiksi. Muut ehdokkaat onnittelisivat valittua, kieltäisivät pettymyksensä ja kiittäisivät joka tapauksessa äänestäjiään ja muita tukijoitaan arvokkaasta kokemuksesta. Mielipidetiedusteluihin liittyy kuitenkin aina tietty epävarmuus, puhelinhaastatteluihin varsinkin. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikön luokkaa kullakin puoleen tahi toiseen. Suurin epävarmuustekijä liittyy siihen, mikä on äänestysprosentti itse vaaleissa. TS:n mielipidetiedustelussa peräti 88 prosenttia ilmoitti äänestävänsä, mutta näin ei varmasti tule todellisuudessa tapahtumaan. Tai jos tulisi, se olisi ihme! Gallupeissa haastateltava haluaa usein miellyttää kyselijää ja päästä mahdollisimman nopeasti pois usein ehkä kiusalliseksikin koetusta tilanteesta. Äänestysprosentti tuskin nousee ensimmäisellä vaalikierroksella yli 80 prosentin, hyvä jos yltää yli 75 prosentin. Nythän ei ole nähty varsinaista vaalitaistelua vaan pelkkää vaalirupattelua. Jos äänestysprosentti jää kovin alhaiseksi, eniten se rokottaa tietysti Halosen kannatuslukemia. Vähäosaiset nukkuvat, hyväosaiset äänestävät aktiivisesti. Kun Halosen tukijoissa on gallupien mukaan myös aika paljon nuoria, jotka ovat tunnetusti laiskoja äänestämään, tämä kaikki näkyy vaalituloksessa. Presidentti valitaan äänillä, ei gallupeilla. Naisten enemmistö äänestänee Halosta, vaikka sukupuoli ei enää näissä vaaleissa ehkä näyttelekään kovin ratkaisevaa osaa. Kuitenkin muistutus siitä, että naiset saivat nimenomaan sata vuotta sitten yhtäläisen ääni- ja vaalioikeuden, saattaa innostaa naisia näin juhlavuonna vaaliuurnille ja nimenomaan Halosen äänestäjiksi. Sdp on nostanut avoimesti tavoitteeksi ratkaista vaalit jo ensimmäisellä kierroksella, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää, mutta silti voi käydä toisinkin. Tarkalle se ainakin menee. Kokoomuksen Sauli Niinistön galluplukemat ovat jämähtäneet parinkymmenen prosentin paikkeille eli suunnilleen oman puolueen kannatusosuuteen. Tosin TS:n mielipidetiedustelun mukaan vain 65,9 prosenttia kokoomuksen kannattajista äänestäisi Niinistöä, mutta menetyksen korvaisi se, että Sdp:nkin kannattajista 12,1 ja keskustan kannattajista 9,6 prosenttia äänestäisi "työväen presidenttiä"! Niinistön tukijoukoissa ollaan tilanteeseen pettyneitä. Mitään hurmosliikettä hänen taakseen ei ole tullut, vaikka kokoomuksen aktiivijoukot ovat näin olettaneet. Niinistö ei ole olemuksellaan oikein vakuuttanut eikä "työväen presidentti" tai "eurooppalainen Nato" ole uskottavuutta lisännyt. Niinistöä ja hänen joukkojaan tyydyttää kuitenkin se, että Matti Vanhanen on useimmissa gallupeissa jäänyt Niinistön taakse. Pääministerin kannatus on monta prosenttiyksikköä alle oman puolueen kannatuksen. Keskustan kannattajista Vanhasta äänestäisi TS:n gallupin mukaan vain 63,6 prosenttia. Vanhanen on esiintynyt erilaisissa vaalitenteissä oikeastaan erinomaisen hyvin, mutta silti kannatus ei ole lähtenyt lentoon. Sitä saattaa rassata maaseudun ihmisten synkät näköalat eikä kaupunkilaisväestökään löydä Vanhasesta kaipaamaansa särmää. Näillä näkymin häviän Vanhasen ja Niinistön paremmuudesta Ville Itälän kanssa jo viime maaliskuussa lyömäni vedon, mutta katsotaan, katsotaan. Keskustalaiset ovat yleensä uskollisia omilleen, kun tiukka paikka tulee! Kuten kaikista gallupeista on käynyt ilmi, pienpuolueiden ehdokkaiden kannatusosuudet jäävät vaatimattomiksi. Niiden tarkempi analysointikin on virhemarginaalit huomioiden täysin turhaa. Pienten puolueiden ehdokkaat ja varsinkin heidän kannattajansa voivat kuitenkin olla ratkaisevassa asemassa sen suhteen, tuleeko toista kierrosta vai ei. Sitä paitsi demokratian kannalta heidän mukanaolonsa on ollut arvokasta. Media odottaa toista kierrosta tietysti kieli pitkällä. Vaalisirkusta olisi kiva jatkaa. Joka tapauksessa Suomi saa ennemmin tai myöhemmin sellaisen presidentin kuin me kaikki ansaitsemme. Ja kaikki gallupit ennustavat, että ansaitsemme taas Tarja Halosen, punatukan Helsingin Kalliosta. Julkaistu 7.1.2006 3:06:08 Turun Sanomat Mielipiteet 11.1.2006 3:06:15 Vielä puoluekannatusmittauksista Vastauksena julkisuudessa esitettyihin epäilyihin toimintamme luotettavuudesta katson parhaaksi lyhyesti kerrata muutaman tosiseikan. MC-Info Oy on tehnyt Turun Sanomien toimeksiannosta presidenttiehdokkaiden kannatusta mittaavan mielipidemittauksen joulukuussa. Projekti on toteutettu tarkoin niiden pelisääntöjen ja aikataulujen mukaisesti, jotka toimeksiantajan kanssa on etukäteen sovittu noudattaen yleisesti hyväksyttyjä ja alalla käytössä olevia menetelmiä ja toimintatapoja. Julkisuudessa on esiintynyt arvioita, joissa lähinnä ne, joita tutkimustulos ei miellytä asettavat kyseenalaisiksi sekä ammattitaitomme, että etiikkamme. Kehottaisinkin asiasta kiinnostuneita tutustumaan taustoihin esimerkiksi sivuillamme www.mc-info.com, josta mm. selviää, että kyseisen otoksen rakenne vastaa todellista äänestysikäisten suomalaisten ikä- ja sukupuolijakaumaa erittäin hyvin, vaikka muun muassa tätä on epäilty. Korostan, että tutkimuksen teknisessä toteuttamisessa ei ole tapahtunut ainuttakaan virhettä. Tästä olemme yhtä mieltä myös toimeksiantajan kanssa. Tiedonkeruun suhteellisen pitkä aikataulu luonnollisesti aiheuttaa sen, että tutkimustulos ei ole vertailukelpoinen osin samaan aikaan työn alla olleiden ja varsinkaan tiedonkeruultaan myöhempään ajankohtaan asettuvien, vaikkakin aiemmin julkaistujen tutkimusten tulosten kanssa. Muutoinkaan eri tekijöiden mittaustuloksia ei pitäisi vertailla keskenään näennäisesti yhtenäisinä aikasarjoina, koska käytännön toteutuksissa on aina vivahde-eroja, jotka voivat aiheuttaa eroja tuloksiin. Otamme osavastuun siitä, että tiedonkeruun aikataulu mitoitettiin liian pitkäksi. Osin tämä johtuu siitä, että MC-Info Oy:n tavoitteena ei alunperinkään ole ollut tuottaa vertailutietoa muiden tutkimuslaitosten tuloksiin vaan ainoastaan toteuttaa toimeksianto sovittujen määritysten mukaisesti mahdollisimman huolellisesti. Tässä olemme onnistuneet. On valitettavaa, että julkisuudessa esitetyt virheellisiin tulkintoihin perustuvat, osin jo oikaistutkin johtopäätökset on tulkittu virheiksi projektin teknisessä toteutuksessa, mikä ei pidä paikkaansa. Ari Häkkinen Yrittäjä, toimitusjohtaja MC-Info Oy Julkaistu 11.1.2006 3:06:15

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Keskiviikkona 11.01.2006. Gallupintekijän puolustuspuheenvuoro (netti). http://www.mc-info.com/vastine.htm (päivitetty 9.1.2006) Väite: Tutkimuksen otantamenetelmästä ei ole tarkkaa tietoa, jolloin tutkimuksen luotettavuutta ei voida arvioita. Erityisesti voidaan epäillä, että otos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta. Vastaus: Tutkimuksen otanta on toteutettu satunnaispoimintana Fonectan hallinnoimasta valtakunnallisesta puhelinnumerotietokannasta siten, että numerot on poimittu maakunnittain niiden väestömäärää vastaavassa suhteessa. Lisäksi on käytetty ikä- ja sukupuolikiintiöitä, joiden avulla on varmistettu otoksen edustavuus em. tekijöiden suhteen. Sukupuolet ja eri ikäryhmät ovat edustettuina seuraavasti, jossa vertailuna suluissa on Tilastokeskuksen ilmoittama todellinen osuus Suomessa: miehet 48,5 (48,4), naiset 51,5 (51,6), 18-30 v. 18,4 (19,2), 30 – 44 v. 26,1 (25,3), 45 – 64 v. 36,5 (35,5), yli 64 v. 19,0 (20,1). Väite: 1500:sta kyselyyn vastanneesta vain 1056 eli 70 % ilmoitti ketä aikoo äänestää presidentinvaaleissa. Vakiintuneiden tutkimuslaitosten mittauksissa kantansa ilmoittaa yleensä 85-90 % vastanneista. Vastaus: Tämä ero johtuu siitä, että yleensä mittauksissa vastaajaa pyydetään ilmoittamaan kantansa, mikäli hän kävisi äänestämässä. Tässä mittauksessa on ensi kysytty, aikooko vastaaja äänestää ja sen jälkeen niiltä, jotka aikovat sen tehdä kysyttiin, ketä hän äänestäisi. Kaikista vastaajista 88 % eli 1324 vastaajaa aikoo äänestää vaaleissa. Heistä 80 % kertoi, ketä aikoo äänestää. Väite: Tutkimuksen mukaan 88 % vastanneista aikoo äänestää vaaleissa. HS/Gallupin tuoreemmassa, 27. - 29.12. toteutetussa kyselyssä 71 % piti äänestämistään täysin varmana. Vastaus: Viimeisimmässä HS-Gallupissa äänestämisvarmuutta mitattiin useampiportaisella asteikolla. Tässä mittauksessa vaihtoehdot olivat kyllä ja ei. On täysin luonnollista, että vertailun tulos on edellä esitetty, koska mittaristot poikkeavat toisistaan. Väite: Tutkimus on toteutettu poikkeuksellisen pitkällä aikajaksolla 12.-29.12., jolloin ensimmäiset vastaukset ovat yli kolmen viikon takaisia. Vastaus: On totta, että tämä on epäkohta, mutta tästä oli etukäteen sovittu tutkimuksen tilaajan kanssa. Väite: Tutkimustuloksia on verrattu Research Internationalin, Taloustutkimuksen ja Suomen Gallupin tekemiin mittauksiin ottamatta huomioon tutkimusmenetelmien erilaisuutta. Yleinen käytäntö on, että tuloksia verrataan saman tutkimuslaitoksen aikaisempiin tuloksiin, mikä ei MC-Info Oy:n tapauksessa liene mahdollista. Vastaus: MC-Info Oy ei vertaa tuloksia mihinkään, vaan sen on tehnyt aiheesta kirjoittanut toimittaja. Ihmettelemme, mistä tuloksen kyseenalaistaminen johtuu, ellei tuloksia ole kyseenalaistajan toimesta verrattu muiden tutkimuslaitosten tuottamiin tuloksiin. Kun ottaa huomioon, että muiden ehdokkaiden kannatuslukemat ovat täysin linjassa muissa yhteyksissä saatuihin tuloksiin, vaikuttaa erikoiselta, että Matti Vanhaselle saatu 16,5 % kannatuslukema aiheuttaa tuloksen kyseenalaistamisen, vaikka syksyn mittaan julkaistuissa eri tekijöiden mittauksissa on esiintynyt kehitystä suuntaan jos toiseenkin. Esim. HS-gallupeissa on syksyn kuluessa esiintynyt mm. Tarja Halosen kohdalla n. 10 %-yksikön ja Sauli Niinistön kohdalla lähes viiden %-yksikön poikkeamia aikaisempaan tai seuraavaan mittaukseen. Väite: MC Info Oy:n tekemän tutkimuksen luotettavuudesta voidaan tehdä arvioita muun muassa seuraavan tuloksen perusteella: Tarja Halosen kannattajista suurin osa, 64,7 % on alle 30-vuotiaita. Vastaus: Tulos ei pidä paikkaansa, vaan jutun kirjoittanut toimittaja on tulkinnut tutkimusaineiston ristiintaulukointia väärin: Sanamuodon pitäisi olla: alle 30 –vuotiaista 64,7 % äänestäisi Halosta. Oikean tutkimustuloksen mukaan Tarja Halosen kannattajista 22 % on alle 30-vuotiaita. Väite: Äänestäminen on kansalaisten perusoikeus, ja äänestyskäyttäytymiseen liittyvä tutkimus vaatii asiantuntemusta ja vastuuta. Medialla puolestaan on vastuu tutkimustulosten asiallisesta uutisoinnista. Tämä korostuu erityisesti vaalikampanjoiden yhteydessä, Jutila alleviivaa. Vastaus: MC-Info Oy on tutkimustoimisto, joka on toiminut lähes 20 vuotta palvellen asiakkaitaan asiantuntemuksella ja vastuullisesti. Tämä on tarvittaessa varmistettavissa lukuisilta asiakkailtamme, joiden joukossa on maamme suurimpia viestintäkonserneja ja uutistoimistoja sekä mm. valtion- ja kunnallishallinnon yhteisöjä. Median toiminnasta MC-Info Oy ei voi eikä halua ottaa vastuuta. Väite: MC Info Oy ilmoittaa kotisivuillaan osaamisalueekseen mm. seuraavat: asiakastyytyväisyys, yrityskuva, lukijatutkimukset ja ostokäyttäytyminen. Yritys ilmoittaa toiminta-ajatukseksensa seuraavasti: "MC-Info auttaa yhteistyökumppaniaan tekemään oikeita liiketoimintaratkaisuja tutkimusinformaation avulla". Kotisivuilla ei ole mainintaa poliittista mielipidetutkimusta koskevasta osaamisesta tai kokemuksesta. Vastaus: MC-Info Oy:n osaamisalueena ovat yllä mainittujen lisäksi tietoaineistojen tuottaminen, niiden tilastointi ja analysointi. Mielipidemittauksissa, niiden tiedonkeruussa ja tulosten analysoinnissa vallitsevat samat tilastotieteen lait, kuin markkinointitutkimuksissa. MC-Info Oy on lisännyt puoluekannatusmittaukset palvelurepertuaariinsa noin kolme vuotta sitten. Tätä on edeltänyt huolellinen orientoituminen ja aiheeseen perehtyminen korkeakoulutettujen tutkijoidemme toimesta. Väite: MC Info Oy ei ole Suomen markkinatutkimusliiton jäsen. Liiton jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan Kansainvälisen Kauppakamarin ja ESOMAR-tutkimusyhteisön tutkimussääntöjä, Karina Jutila huomauttaa. Vastaus: On totta, että MC-Info Oy ei ole Suomen markkinatutkimusliiton jäsen. Matti Vanhasen vaalitoimiston tutkimusasiantuntijan lausunnoissa asetetaan juuri markkinointitutkimuksia tekevien toimijoiden ammattitaito kyseenalaiseksi, joten emme voi ymmärtää, kuinka Suomen markkinatutkimusliiton jäsenyys voisi olla ammattitaitoamme parantava elementti. Sen sijaan mainitun ESOMARIN jäsen yhtiömme kylläkin on. Summa summarum: MC-Info Oy ei ole tehnyt ainuttakaan virhettä kyseisen tutkimusprojektin toteuttamisessa, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että projektin tiedonkeruun aikataulu alun perin mitoitettiin hieman liian pitkäksi yhteisymmärryksessä toimeksiantajan kanssa. Tässäkin voidaan puhua enintään lievästä harkitsemattomuudesta. Matti Vanhasen kampanjatoimiston tutkimusasiantuntija Karina Jutila on lausunnoillaan aiheuttanut MC-Info Oy:lle korvaamatonta vahinkoa syyttäessään julkisuudessa yhtiötä epäluotettavasta toiminnasta väärin perustein. Tämän tosiseikan tunnustaminen ja julkinen anteeksipyyntö on vähintä, mitä tässä tilanteessa voimme edellyttää. Vai onko niin, että Matti Vanhasen vaalitoimisto liittyy niihin valitettaviin tapauksiin, jotka aina kyseenalaistavat sen, mikä itseä ei miellytä? Tämä ei liene kovinkaan tyylikästä vaalityötä. Tyylikkäämpää olisi reilusti tunnustaa virheensä, ojentaa käsi ja siirtyä reilun (vaali)pelin linjalle pienempiensä kiusaamisen sijasta. Rakentavin ja ystävällisin terveisin, MC-INFO OY Ari Häkkinen yrittäjä, toimitusjohtaja

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006. Torstaina 12.01.2006. Loppureaktio. Helsingin Sanomatkin rupesi ottamaan virhemarginaalit huomioon selostaessaan uuttagalluppiaan tiistaina 10.01.2006! Tulossa! Kolme viikkoa sitten: HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.

Gallup-historiaa: Kuusi vuotta sitten: Nettisanomat torstaina 03.02.2000. tiistaina 1.2.2000 Jäikö galluppeja julkaisematta? Tiistaina ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä monelta taholta esitettiin ylläoleva kysymys, myös nettisanomat.com:issa. keskiviikkona 2.2.2000 Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset! Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000. Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Unto Hämäläinen: "Me emme kerro etukäteen gallupeistamme ulkopuolisille. Toinen sääntö on, että kaikki tilatut gallupit julkistetaan." Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen: "Alkuperäinen ajatus oli, että tutkimuksia olisi tehty yksi viikossa." " Osittain ensimmäistä kierrosta seuranneen kritiikin vuoksi mentiin sille linjalle, että ennakkoäänestyksen aikana tutkimuksia ei tehdäkään." " Väittämät että mittauksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen tulivat niin yleiseksi." " Päätös tehtiin yhdessä toimeksiantajan (Helsingin Sanomien) kanssa." Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000. Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000. Yleisradion tv-uutisten päällikkö Ari Järvinen: "Parissa päivässä tehty laaja puhelingallup maksaa vähintään 50 000 markkaa." "Ensimmäinen äänestystulos oli tavallaan jo yksi mittaus, ja edellinen mittaus oli vaalia edeltäneeltä viikolta." "Lisäksi on arvioitava, missä tahdissa ihmiset ylipäätään sortteeraavat näkemyksiään." "Ihan mukava näitä olisi tehdä vaikka koko ajan, mutta puhelintutkimukset eivät ole ihan halpoja." Helsingin Sanomat ei kertonut lukijoilleen juuri mitään! "Suomen Gallup, joka tekee Helsingin Sanomille gallupeja, ei ole mitannut viime viikolla ehdokkaiden kannatusta." Helsingin Sanomat torstaina 3. helmikuuta 2000. Kommentti: Ainutlaatuista on, että Helsingin Sanomat joutuu selittämään tekosiaan ja se, että Suomen Gallup Oy:n tutkimusjohtaja kertoo toimeksiantajansa tekosista näinkin paljon. Pasmat ovat menneet sekaisin ja voi vain kysyä olisiko tiedustelut jätetty tekemättä, jos Halonen ei olisi ollut näinkin selvässä johdossa ennakkoäänestyksen aikana? Muut lehdet: Keskisuomalainen on osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, kun on saanut puristettua ajankohtaiseen paikkaan nämä haastattelut. Keskisuomalainen 2.2.2000 "Gallupien kritisointi vähensi kyselyitä toisella kierroksella" "Ainakin Helsingin Sanomat pudotti varauksistaan yhden tutkimuksen. Mittauslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien suurten tiedotusvälineiden oletettiin teettävän gallupeja viikottain. MTV3 toimi näin, mutta Helsingin Sanomat ja Yleisradio päättivät jättää viime viikon väliin. Helsingin Sanomat oli varannut koko toisen kierroksen Suomen Gallupilta. Tutkimusjohtaja Juhani Pehkosen mukaan alkuperäinen ajatus oli, että tutkimuksia olisi tehty yksi viikossa. -Osittain ensimmäistä kierrosta seuranneen kritiikin vuoksi mentiin sille linjalle, että ennakkoäänestyksen aikana tutkimuksia ei tehdäkään. Väittämät että mittauksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen tulivat niin yleiseksi. Päätös tehtiin yhdessä toimeksiantajan kanssa, Pehkonen sanoo. Kaikki tilatut julkistetaan Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Unto Hämäläinen kommentoi tietoa vain kertomalla lehden toimintaperiaatteista. -Gallupien osalta meillä on kaksiosainen sääntö. Ensinnäkin: me emme kerro etukäteen gallupeistamme ulkopuolisille. Toinen sääntö on, että kaikki tilatut gallupit julkistetaan. Hämäläisen mukaan HS sopii vuosittain Suomen Gallupin kanssa tietystä toimintatavasta, jota tarkennetaan "kun tilanne tulee päälle". Hämäläistä huvittaa, että gallupeja nyt vaaditaan lisää, kun niitä vielä ensimmäisellä kierroksella voimakkaasti kritisoitiin. -Ei kohrin koskaan, hän päättelee. Rahakin vaikuttaa Yleisradion tv-uutisten päällikön Ari Järvisen mukaan päätös toisen kierroksen kahdesta tutkimuksesta tehtiin heti ensimmäisen kierroksen jälkeen. -Kolme viikkoa on hirveän lyhyt aika. Ensimmäinen äänestystulos oli tavallaan jo yksi mittaus, ja edellinen mittaus oli vaalia edeltäneeltä viikolta. Lisäksi on arvioitava, missä tahdissa ihmiset ylipäätään sortteeraavat näkemyksiään, Järvinen perustelee. Järvinen muistuttaa, että ensimmäisellä kierroksella marmatettiin ylipäänsä gallupien tekemisestä. Loppuvaiheessa niiden julkistamisia sattui samoihin päiviin, ja kun vielä jotkut lehdet julkistivat omia lukijakyselyjään, syntyi mielikuva hyvin monista tutkimuksista. -Ihan mukava näitä olisi tehdä vaikka koko ajan, mutta puhelintutkimukset eivät ole ihan halpoja. Taloudellista puoltakin pitää harkita tarkkaan. Kyselyjen hinta nousee toisella kierroksella, kun aikaa on vähemmän. Parissa päivässä tehty laaja puhelingallup maksaa vähintään 50 000 markkaa. Normaaliaikana yksittäisiä kysymyksiä voi ostaa muutamalla tuhannella markalla, jos tuloksia on aikaa odotella pari viikkoa. Tutkimus vai huhut? Gallup-tauko on ihmetyttänyt erityisesti Esko Ahoa (kesk.) ja hänen nousu-uskossa eläneitä tukijoukkojaan. Kuusi päivää ilman gallupeja sai liikkeelle huhuja tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Juhani Pehkonenkin on kuullut monen "tuttavan tuttavan" osallistuneen Suomen Gallupin kyselyyn, jota ei ole julkaistu. -Herää kysymys, onko parempi että kyselyjä rajoitetaan ja yhteiskunnassa levitetään väärää tietoa ja huhuja. Voi olla, että mittaukset kaikkine virhelähteineenkin ovat mutu-tietoa parempia, Pehkonen huomauttaa. Tämän viikon gallupeiden julkistamispäiviä varjeltiin vielä tiistaina päivällä tiukasti. Ylestä ja MTV:stä todettiin vain, että yksi tutkimus on tulossa "ennen vaaleja". Helsingin Sanomat ei vahvistanut edes tutkimuksen tekoa, mutta Pehkosen mukaan se on tulossa. Tv-uutisten Järvinen perustelee salaamista sillä, etteivät vaalin osapuolet yrittäisi puljata tuloksia ja niiden julkistamista. Tieto kyselyn tekoajankohdasta vaikuttaisi esimerkiksi kampanjoiden suunnitteluun." Muut lehdet: Keskisuomalainen on osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, kun on saanut puristettua ajankohtaiseen paikkaan nämä haastattelut. Keskisuomalainen 2.2.2000 Muut lehdet: Keskisuomalainen 2.2.2000 "Kolme suurta varaavat tärkeimmät gallupit" Presidenttigallupeja voivat vaalien ratkaisuvaiheessa tehdä käytännössä vain kolme tiedotusvälinettä, jotka tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa pitkäaikaisilla sopimuksilla. Helsingin Sanomat on jo vuosikymmeniä teettänyt mielipidetutkimuksia Suomen Gallupilla. Yleisradion kumppani on Taloustutkimus, ja MTV3 on uusimpana tulokkaana valinnut partnerikseen Research Internationalin. Tutkimuslaitokset myyvät gallupeja myös muille, mutta suuret välineet varaavat itselleen pitkät tutkimusjaksot vaalien alta. Niiden väliin ei päästetä muita, jotta tulosten kiinnostavuusarvo ei kärsisi. Myös puolueet teettävät kannatuskyselyjä omaan käyttöönsä. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kampanjatoimistot ostivat mittauksia itsekin, mutta toisella kierroksella ne eivät ole mahtuneet mukaan." Keskisuomalainen 2.2.2000 Jukka Löytömäki Gallup-historiaa: Kuusi vuotta sitten: Nettisanomat torstaina 03.02.2000. "Näköispainos"

http://www.nettisanomat.com/2006/01/13/etusivu.htm