Seppo Konttinen: Pankkivangit 2004.

Analysoi kirjoitukset Nettisanomista Http://www.nettisanomat.com vuodelta 2016, kuukausilta  loka, marras, joulu. Tee pääkirjoitus, jonka otsikkoon myös "2016: 10,11 12. Liitä komentteja ja sitaatteja ja otsikoita Nettisanomista. Tee väliotsikoin , asioiden yhteydessä myös kaikki nimet. Tee kattava henkilöluettelo loppuun. Käytä web tech

Onko jokin tietty aihe tai ajanjakso, josta haluat vielä lisää lainauksia?

Hae Seppo Konttisen pankkiohjelmalähetys ja viimeinen lähetys.

Löysin Nettisanomista arkistoidut tiedot Seppo Konttisen kahdesta merkittävästä Talousarvio-lähetyksestä:

VIIMEINEN TALOUSARVIO-LÄHETYS

Yle Radio Peili, lauantaina 31.12.2005 (Uudenvuodenaatto) Ohjelmasarjan viimeinen lähetys

Nettisanomat arkistoi tämän lähetyksen kokonaisuudessaan numerossaan 04.01.2006.

Lähetyksen pääaiheet:

• EU-liittyminen ja Maastrichtin sopimus
• 1990-luvun pankkikriisi ja pankkituki
• Lama ja hyvinvointivaltion alasajo
• Markan menettäminen ja euron käyttöönotto

Konttisen loppusanat (ääni värisemässä): "Nyt on aika jättää jäähyväiset tällekin ohjelmalle sanon kuitenkin teille vielä rakkaat kuuntelijat nukkukaa kaikesta huolimatta hyvin."

Kuuluttaja: "Viimeisen talousarvion toimitti Seppo Konttinen"

PANKKIVANGIT-LÄHETYS

Yle Radio, perjantaina 14.05.2004

Nettisanomat arkistoi tämän lähetyksen kokonaisuudessaan numerossaan 20.05.2004.

Lähetyksen aihe:

• Suomen Yhdyspankin (SYP) pankkikriisi
• "Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio"
• Roskapankki-operaatio vuonna 1991
• Ahti Hirvosen ja Björn Wahlroosin roolit

Keskeinen lainaus: "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytaloolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto..."

Pertti Mannisen kommentti viimeisestä lähetyksestä (04.01.2006):

"En tuntenut, tokkopa kuvaakaan olen nähnyt, mutta äänenä hän kyllä jää elämään mieleeni. Sattumalta radioni oli auki 'viimeisen talousarvion' aikaan ja nauhaakin oli käsillä."

Molemmat lähetykset dokumentoivat kriittistä taloustoimittajuutta ja paneutuvat syvälle suomalaiseen talouskriisiin ja pankkikriisiin 1990-luvulta.

Ota kopio Pankkivangit-lähetyksestä tänne.

PANKKIVANGIT - Seppo Konttisen Talousarvio-lähetys

Yle Radio, perjantaina 14.05.2004 Arkistoitu: Nettisanomat 20.05.2004

LÄHETYKSEN LITTEROINTI

Seppo Konttinen: Tervetuloa taas kaikki vapaan Suomen vapaat miehet ja naiset talousarvion pariin seuraavaksi runsaaksi 25 minuutiksi. Nyt kärkeen heti Suomen taloushistorian murheellisimpaan lukuun pankkikriisiin velallisiin ja pankkitukeen.

Näinä aikoina pankit jakavat miljoonien eurojen osinkoja omistajilleen. Sampo pankkikin, tuo pankki jossa siis me veronmaksajat eli valtio on huomattava osakkeenomistaja, jakoi osakkeelleen osinkoa puolitoista euroa huikean summan. Pankkia johtaa yksinoikeudella Nalle Wahlroos, entinen SYP:n johtaja. Hänelle on tässä kertomuksessa varattu tärkeä rooli. Samoin kuin entisellä SYP:llä ja pankin pienasiakkaalla Sepolla. Se en suinkaan ole siis minä. Tässä vaiheessa käytän hänestä vain etunimeä koska oikeusjuttu SYP:tä vastaan on vireillä Sepon toimesta.

Veronmaksajien rahoilla runsaat kymmenen vuotta sitten pelastettiin pankit konkursseilta ja ehdottomasti mikä tärkeintä pankkien omistajien rahat ja varat. Tämä on nyt hyvä muistaa niidenkiin jotka ovat leipäjonoissa ja kilometritehtailla. Silloin elettiin aikaa jolloin köyhänkin viimeiset rovot kelpasivat pankeille. Tässä talousarviossa nyt kuultavaa tositarinaa voitaisiin kutsua, se voitaisiin kastaa operaatio roskapankiksi.

Mutta mennään ensiksi kuumaan tunnelmaan Helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992. Tilassa leijuu tuskaa ja suurta epätietoisuutta. Lehdistön edessä istuvat pääministeri Esko Aho, valtiovarainministeri Iiro Viinanen, pankkien pääjohtajat, pankkivaltuuston puheenjohtaja ja myös Suomen pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen. Se on Suomen talouselämän herraeliitti jolle oli nyt annettu paljon vastuuta ja valtaa. Aho myönsi heti tilaisuuden aluksi että nyt liikutaan alueella jossa housunpuntitkin voivat kastua. Tosiasiassa kosteus oli jo ylempänä housuissa.

Ja näin Aho jatkoi: Nyt tehdyt päätökset ovat sekä hallitukselle ja veronmaksajille raskaita ja vastenmielisiä. Vaihtoehtoja ei ole, pankkeja on pakko tukea. Siis toistan: vaihtoehtoja ei ole, pankkeja on pakko tukea, julisti nuori pääministeri.

Ja kun tultiin tilaisuuden loppupuolelle, Aho julisti: Virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava. Toistan: virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava. Enempää ei voi rehellinen suomalainen mies voi olla väärässä. Ketään ei ole pantu vastuuseen pankkien väärinkäytöksistä. Kukaan ei ole ottanut poliittista vastuuta pankkihälmäilystä. Mutta useat ovat palkitut.

Tilaisuudessa ensimmäisen kerran julkistettu kahdeksan miljardin pääomatuki avasi pankkiherroille veronmaksajien kymmenien miljoonien markkojen piikin, ei kenenekään rahaa. Valtio otti lisäbudjettiin kahdeksan miljardin känttäsumman luottolaman torjumiseksi niinkuin muotoiltiin, eli veronmaksajat antoivat huonosti kannattaville pankeille luoton edullisesti. Tuki oli Suomen taloushistorian suurin.

Se oli kuitenkin alkusoitto kymmenille tuhansille velkavankeuksille ja vararikoille, inhimillisten kärsimysten golgatan tielle. Se oli tie jolla pankkien omistajien varat ja velat pelastettiin ja joista tuli meille veronmaksajille ainakin 50 miljardin markan lasku. Siis ainakin 50 miljardin markan lasku.

Pankkikriisin hoidon päävastuun valtion taholta kantoivat kaksi pankkiamatööriä, Kannuksen kunnan entinen elinkeinoasiamies ja riihimäkeläinen entinen pienyritäjä. Tästä ei voinut seurata kuin kärsimystä.

Mutta palatkaamme kertomuksemme SYP:n pienasiakkaan Sepon surulliseen ja ikävään tositarinaan. Hän oli perheineen ruvennut SYP:n asiakkaaksi jo 90-luvun alussa. Ulkomaisten luottojen myötä raha-asioista keskusteltiin pankinjohtajan opastuksella. Kun markan ERM-kytkennän yhteydessä ruvettiin puhumaan devalvaatiosta, ehdotti pankkiasiantuntija terminointia eli luoton vakauttamista devalvaation varalta. Syksyllä sitten vuonna 91 devalvaatiohuhut voimistuivat, mutta nyt jostain kumman syystä uusi pankinjohtaja ei kannattanutkaan terminointia. Devalvaatio kuitenkin tuli ja lasku Sepolle lankesi valuuttakurssimuutoksesta.

Seppo siinä pähkäili ja ihmetteli että mistä tämä pankinjohtajan takinkäännö oikein johtui. Siinä sitten selvisi että Sepon velat oli kaikessa hiljaisuudessa siirretty toiseen pankkiin, Suomen Yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankkiin ilmoittamatta.

Sepolle tuli tässä vaiheessa mieleen vanha talousrikollisten temppu: siirretään vanhan yhtiön omaisuus ja varat uuteen yhtiöön ja jätetään vanhaan yhtiöön velat. Samalla pidetään uudella yhtiöllä vanha nimi ulospäin, silloin näyttää siltä että kaikki menee entisenlaisena eteenpäin.

Mutta mitä siis SYP:ssä oli kaikessa hiljaisuudessa oikein tapahtunut?

Pankkitarkastusviraston ylijohtaja Jorma Aranko oli syksyllä 89 kirjoittanut luottamuksellisen muistion valtionvarainministeri Erkki Liikaselle. Siinä luki muunmuassa: Luottovetoisen suhdannenousun hillinnässä käytettävät keinot samoinkuin taloudellisen kasvun laantuminenkin heikentävät näissä oloissa pankkien kannattavuutta, velkaisten kotitalouksien velanhoitokykyä ja vakuuksien arvoa. Seurauksena on noidankehä jota on vaikea katkaista. Arangon näkökyky oli loistava. Harva näki tuohon aikaan näin pitkälle ja selvästi.

Samoihin aikoihin Suomen Yhdyspankin tuore pääjohtaja Ahti Hirvonen alkoi selvittää pankin riskikeskittymiä. Sen seurauksena pankissa jarrua ei vielä paniikissa. Riskiasteita kuitenkin alennettiin ja luotonannon kriteerejä kiristettiin, mutta toimenpiteet eivät auttaneet. Pankki oli matkalla kohti loppuaan. Osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.

Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytaloolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli Ilaskiveä, Ehnroothia, Björnbergiä, pankin napamieheä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta.

Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio. Oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset.

Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi.

Uudelle yhtiölle, roskapankki SYP:lle, jäivät sekkitilit, myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille.

Kysymys kuuluu: antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki SYP:lle? Ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille, takaajille ja velallisille? Tuskin, muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme.

Miksi tällainen salainen operaatio tehtiin? Heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta, pankin asiakkailta kuin valtiovallalta.

Mutta annetaan SYP:n silloisen pääjohtaja Ahti Hirvosen todistaa.

[HAASTATTELU AHTI HIRVONEN]

Ahti Hirvonen: Sehän ei liittynyt tähän pankkikriisiin millään tavalla vaan se oli sellainen pidemmän ajan suunnitelma. Sillon sillon tuota muutettiin silloisen Yhdyspankin nimi Liikepankki Unitas Oy:ksi ja sitten perustettiin uusi liikepankki jolleka tää vanha nimi annettiin ja pankkitoiminta siirrettiin sille sille tuota uudelle Yhdyspankille ja tästä tuli holding-yhtiö tälle tuota konsernille tästä Liikepankki Unitas Oy:stä. Ja sitten se seuraavana vuonna luopui liikepankkioikeuksistaan ja siitä tuli tavallinen yhtiö. Ja näinollen sitten se ei tarvinnut enää hallintoneuvostoa vaan sille muodostettiin normaali ulkopuolinen hallitus.

Seppo Konttinen: Niin, miksi pankkitoiminta otettiin pois Unitas Oy:ltä? Hyv kysymys. Mutta Ahti Hirvonen, ilmoitettiinko tästä pelastusoperaatiosta, nimenmuutoksesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista tallettajille, velkojille ja velallisille?

Ahti Hirvonen: Juu hyvin tarkkaan hyvin tarkkaan. Sehän oli sehän oli tietysti viranomaiset valvo sitä ja kaikki kansainväliset velalliset, niille niille meillä kiersi sillon Harri Holmén joka oli pankin johtokunnan jäsen, kiersi ympäri maailmaa ja piti näitä kokouksia joissa joissa tuota ne jotka oli sijoittanut rahaa saivat selostukset tästä. Eikä siitä kenellekään mitään vahinkoa tietenkään tullutkaan. Sehän perusteellisesti informoitiin julkisuuteen, joo onhan se pankin historiassa myöskin, sehän oli nimenomaan kaa kaa se hyvin tarkkaan kerrottiin.

Seppo Konttinen: Tässä tuota...

Ahti Hirvonen: Se oli tietysti aika monimutkainen operaatio, moni ei ehkä ymmärtänyt sitä tai ei kiinnittänyt siihen huomiota sanotaan näin. Eikä sillä ollut mit... ei ei sillä ollut kenellek mitään haitallisia vaikutuksia.

Seppo Konttinen: Valtio siis antoi tukea tälle uudelle perustetulle pankille.

Ahti Hirvonen: Joo o hetkinen vaan miten se nyt oikein oli, kyllä mä luulen että se anto sille sille tuota noin niin Unitas, kyllä se oli Unitas Oy joka se ne rahat sai siitä.

Seppo Konttinen: Kyllä se ei ollut, se oli Suomen Yhdyspankki.

Ahti Hirvonen: No jaa ehkä se voi olla joo mutt ei sill ollut mitään merkitystä joo kyll.

Seppo Konttinen: Eli...

Ahti Hirvonen: Ja pää pääomaa vastaavasti joo ei siinä siinä ei oo mitään semmosta joka siinä ei oo mitään hämärää. Se oli kaikki täysin viranomaisten suostumuksella ja suorastaan, sillon muistan kun käytiin kertomassa Suomen pankissa ja pankkitarkastusvirastossa niin pitivät sitä erittäin hyvänä.

Seppo Konttinen: Pelastettiinko tällä operaatiolla vanhojen omistajien rahat ja varallisuus?

Ahti Hirvonen: Siis missään tapauksessa valtiolle ei tullu siitä penninkään vahinkoa, se on ihan varma. Ei sillä mitään omistajia pelastettu, mutta Unitas omisti sen pankin kokonaan.

Seppo Konttinen: Niin.

Ahti Hirvonen: Jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän. Mä oon sataprosenttisen varma ett siinä ei ollut pienintäkään hämärää. Pankkia ei tällä mitenkään pelastettu, sii sillä ei olis ollu mitään vaikutusta vaikka se ois jatkanut ennallaankin.

Seppo Konttinen: Joo no kiitoksia haastattelusta.

Ahti Hirvonen: Joo.

Seppo Konttinen: SYP:n pääjohtaja Ahti Hirvonen käsi sydämellä: jos asiassa ei kerran ollut mitään hämärää, miksi SYP sitten perustettiin samannimeisenä uudelleen? En ymmärrä.

Nyt oli siis olemassa kaksi pankkia, mutta minkälaista omaisuutta uuteen roskapankki SYP:hen oikein siirrettiin? Vanhasta SYP:stä siirrettiin apportio-omaisuutena varallisuutta, talletuksia, velkoja ja niiden takauksia. Jopa Suomen pankin talletuksia siirrettiin roskapankkiin. Siunattiinko siellkkin tämä käsittämätön operaatio niinkuin Hirvonen tuossa aiemmin vakuutti?

Vanhalle SYP:lle eli siis uuden nimen saaneelle Unitas Oy:lle jätettiin hetkeksi liikepankkistatus niinkuin Hirvonen sanoi, vaikka ei 19 hengen työvoimalla mitään pankkitoimintaa voitukaan pyörittää. Ja niin liikepankkistatustuksesta luovuttiinkin jo syyskuussa 92. Näin oli itse asiassa pakko tehdä koska veronmaksajien pääomalainaa voitiin maksaa vain pankkitoimintaa harjoittavalle yhtiölle, eli siis roskapankki SYP:lle. Vaarana oli että pääomalaina olisi mennyt rikkaalle emopankki Unitakselle.

Unitaksen vuosikertomus paljastaa Hirvosen ja Wahlroosin tarkoituksena olleen pelastaa vanhat osakkeenomistajat ja työntää kaikki roskat roskapankki SYP:lle, joka myös teki valtion kanssa kaikki sitoumukset. Myös siis tuon pankkitukisitoumuksen.

Valtiovarainministeri ja virkamiesjohto siunasi pankin nimenmuutoksen ja yhtiöjärjestyksen muutoksen. Ja talletuspankkistatus hyväksyttiin kädenkäänteessä.

Kannuksen entinen elinkeinoasiamies ja pienyritäjä Riihimäeltä tekivät pääomasijoituksen roskapankki SYP:n kanssa. Sitoumus oli jopa vakuudeton. Rahan saajana oli siis, kerrattakoon, vuotta aikaisemmin perustettu roskapankki jonka pääomat olivat sitä sun tätä.

Valtion herroja vietiin näin rätti silmillä roskapankin pelastajaksi. Sitä todistaa pankkitukisopimuksen ehto jossa puhutaan pääomasijoituksen vaihtamisesta pankin osakkeisiin, eli sanatarkasti näin:

[PANKKITUKISOPIMUS, lukijana Seppo Konttinen]: "Vaihdettaessa pääomasijoitusta pankin osakkeisiin vaihtosuhteena on pidettävä osakkeen nimellisarvoa tai sitä korkeampaa markkina-arvoa joka saadaan kun lasketaan vaihtovaatimuksen esittämistä edeltävän kahden kuukauden aikana julkisessa kaupankäynnissä osakkeesta maksettujen hintojen kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo."

Seppo Konttinen: Kapulakieltä, mutta tästä paljastuu se että valtion edustajat luulivat että roskapankki SYP:n osakkeita noteerataan pörssissä. Niitä ei siellä koskaan noteerattu, ei julkisessa kaupankäynnissä. Uskomaton moka.

Ja vielä uskomattomammaksi asian tekee se että vajaan parin miljardin pankkituella valtio olisi voinut ostaa lähes kokonaan emopankki Unitaksen. Uskomatonta.

[HAASTATTELU PROFESSORI MATTI RUDANKO]

Professori Matti Rudanko, Helsingin kauppakorkeakoulu: Kun pankkikriisi oli pahimmillaan niin ihmiset rupesivat tiedustelemaan sitä että mitkä ovat velallisen ja takaajan ja toisaalta tallettajien oikeudet. Jos lähdetään ensiksi siitä että mitkä ovat tallettajien oikeudet noin yleensä...

Tallettajahan on tehnyt sopimuksen pankin kanssa siitä että hän on antanut, ei oikeastaan niinku talletuksena vaan velaksi pankille summan rahaa siinä tarkoituksessa että hän tästä sijoituksena hyötyy tilille maksettavan koron ja toisaalta että rahat ovat siellä tallessa käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan tiliehtojen mukaan tietysti. Ja toisaalta pankki on sitoutunut rahoja hoitamaan sellaisena sijoituksena jonka ehdot on määritelty siinä tilisopimuksessa.

Seppo Konttinen: Entäs jos pankki sitten siirtää tämän talletuksen toiselle uudelle osakeyhtiölle?

Matti Rudanko: Siinä tilanne riippuu tietysti näistä sopimusehdoista, mutta lähtökohta ja minimisuojahan on se että tämän tallettajan asema siinä sopimussuhteessa ei saa huonontua tämm sen muutoksen johdosta.

Seppo Konttinen: Kai tästä on ilmoitettava tallettajille?

Matti Rudanko: Kyllä siitä on ilmoitettava. Nyt on tosin tilanne sellainen että mitään yksityiskohtaisia lain normeja ei oo jossa näin sanotaan, mutta hyvä pankkitapa ja sopimusoikeudelliset periaatteet ilman muuta tämmösen velvollisuuden asettavat.

Seppo Konttinen: No puhutaan sitten velallisen oikeuksista ja velvollisuuksista, mitkä ne ovat noin yleisesti ottaen professori Rudanko?

Matti Rudanko: Velallisen päävelvollisuutena on tietysti maksaa velan korot ja pääoma maksusuunnitelman mukaan eräpäivinä. Siinä kai on ytimekäs vastaus tähän kysymykseen.

Seppo Konttinen: Entä sitten jos tämän velallisen asema muuttuu että nämä velat siirretään johonkin muualle esimerkiksi toiseen pankkiin?

Matti Rudanko: Ei nämä velvollisuudet ja oikeudet mitä velallisella sopimussuhteessa on niin tällasessa nimenomaan pankkisuhteessa muutu.

Seppo Konttinen: Pitääkö tästä ilmoittaa pankin asiakkaalle?

Matti Rudanko: Kyllä pitää.

Seppo Konttinen: No sitten takaajan asema, pitääkö takauksesta jos se muuttuu toiseen pankkiin tämä velka, niin pitääkö tästä ilmoittaa takaajalle?

Matti Rudanko: Kyllä takaaja on tässä suhteessa ihan samassa asemassa kuin velallinen, kyllä pitää ilmoittaa. Tämähän on erityisen selvää niin sanotussa omavelkaisessa takauksessa missä velkoja voi vaatia heti eräpäivän tätä velkaa myös takaajalta.

Seppo Konttinen: Onko teillä tiedossa tällaisia tapauksia että näin olisi käynyt Suomen maassa?

Matti Rudanko: Ihan yksityiskohtaisia tapauksia ei ole tiedossa mutta tuolta velallisten kentältä sen suuntaisia viestejä tulee että tällaista hyvää pankkitapaa ei aina olisi ihan tarkkaan noudatettu.

Seppo Konttinen: Niin esimerkiksi Suomen Yhdyspankki samannimeisenä perustettiin, eli oli kaksi pankkia, toiseen siirrettiin nämä velat ja vastuut ja toiseen sitten jotkut sanovat hyvä omaisuus. Ulospäin näytti siltä että mitään ei olisi tapahtunut koska nimi säilyi entisänä. Mitäs mieltä te olette tällasesta toiminnasta?

Matti Rudanko: Jos sitä katsoo ihan tämän velallisen oikeussuojan kannalta niin asiahan olisi ollut kunnossa jos velallisen tai sanotaan takaajan asema olis säilynyt ennallaan. Mutta nythän näihin on liittynyt selviä ongelmia, on esimerkiksi tullut viestejä tilanteissa joissa velallinen tai takaaja väittää joutuneensa maksamaan kahteen kertaan sellaisia eriä jotka joko hänen toimestaan tai jonkun toisen toimesta on jo maksettu. Samoin siis ylipäänsä epätietoisuutta on ollut siitä kuka on velkoja ja mikä on tilanne tässä velkasuhteessa, saldot ja tämmöset on voinut olla epäselviä.

Seppo Konttinen: Niin. Kesällä 91 tuskin kukaan tiesi että Yhdyspankki muutti nimensä, Suomen Yhdyspankki muutti nimensä. Osakeyhtiö muuttui mutta nimi säilyi samana, että ulospäin tästä operaatiosta tuskin kukaan ties kukaan muu kuin pankin johto.

Seppo Konttinen: Tämä pankkiherrojen kuppaus, se hipoo täydellisyyttä. Ensin sumutettiin pankin pienasiakkaita ja sitten pelastettiin suuri raha omistajineen operaatio roskapankilla. Tämä tiesi usein pankin tunnollisten pienasiakkaiden joutumista ikuisiksi ajoiksi pankkivangeiksi.

Olisiko jo aika armahtaa vai mitä Hirvonen ja Wahlroos, käsi raamatulla?

Mitä se nuori pääministeri Aho sanoikaan säätytaloilla: virheitä tehneet pankinjohtajat on asetettava vastuuseen ja heidän palkkojaan on alennettava.

TALOUSARVION TOIMITTAJA OLI SEPPO KONTTINEN

[Yle Radio perjantaina 14.05.2004. Nauhalta kuunnellut Pertti Manninen.]

Lisätietoja etusivulla!

Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Vastaava päätoimittaja: Pertti Manninen

Numerot: 1885-1892

Kävijät lokakuu-joulukuu 2016: 152 975

16.1.2026. Sesssiom limit.

Claude-nimi:
Nettisanomat 2016: lokakuu-joulukuu analyysi

Claude.nimi:
Yhteenveto nettisanomat.com- keskustelusta
täällä

Päivämäärä: 16.1.2026
Kellonaika: 10:31
Laatija: Pert
Analysoija: Claude

Kuvat. Lapsia kirjastossa käynnin jälkeen odottamassa kouluun paluuta. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Kirjasto Fyyri tiistaina 13.1.2026 10:05. Pertti Manninen.

Kuva. Vilinää illansuussa ennen hämärää. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal maanantaina 12.1.2026 15:32. Pertti Manninen.

Kuva. Orava tervehtii aamutuimaan pähkinän heittäjää. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal sunnuntaina 11.1.2026 9:19. Pertti Manninen.

Ruudun takaa ... Ruudun eteen. Lue!

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

2008 "Ensimmäinen kuva".
 

"Musikaalinen kissanpentu Rasmus. J. Sibelius: Impromptu op. 5 nro 2".
Kuva Laukaan keskustassa tänään maanantaina 2008-10-20 klo 12:57. Isäni Erkki Mannisen (1910-1993) muistoksi hänen syntymäpäivänään 20.10. Pertti Manninen.

20.10.2008.

Valmistuminen

Elinehto

Kaikkea saa tehdä
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia pitää tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
Elinehto:

Värisevää sielua
ei saa tallata.
Tommy Taberman

Nämä sanat ensimmäisen kerran luettuani olen aina tarpeen tullen, niin lakkiaisissa kuin rippijuhlissa, kirjoittanut ne onnittelukorttiin ...
Varsinkin valmistusjuhlien aikaan nuorilta kysytään usein, miksi he haluavat tulla isona. Osho, eräs 1900 luvun suurimpia henkisiä mestareita, on todennut: "Ei tarvitse tulla miksikään - sinun on vain oivallettava, kuka olet siinä kaikki."
Arto Manninen

(58) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Kesäkuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012

Linkki joka numeron etusivulle.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Uusin lehti

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

Alkuperäinen haukkaava nettisanomat.com-logo lisätty 2025-sivujen alkuun lauantaina 30.8.2025. Nettisanomat-otsikko muutettu muotoon Nettisanomat.com maanantaina 1.9.2025. Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Meilit: 2002 - 2003